Hilpan pentublogi

31. heinä, 2017

Eilen oli jäähyväisten aika kun Hilppa pääsi kotiinsa. Se otettiin vastaan hännät heiluen eikä Hilppa ikävöinyt lapsiaan. Sen työ oli tehty :) Ikävä silti tuli ihanaa Hilppaa.

Lauantaina käytiin autolla ajelemassa, koko porukka oli ihan hiljaa, uskomatonta!

 

Käytiin samalla punnitsemassa pennut, Elena pitää häntää 2,1 kg, Eka (Kessu) on jo 3,5kg korsto :D Ruoka aikaan oltu kotona. Viikonloppu meni muuten.vallan ulkoillessa, pennut osaa jo vaatia pihalle. 

Tänään olikin sitten pentutarkin vuoro ja sirutus. Sirutuskaan ei itkettänyt ketään, Esteri taisi ihan.pikkuisen sanoa nyyh. Pojilta löyty moöemmat pallurat ja muutenkin kainki oli niinkuin pitääkin. Keskiviikkona alkaa.väki vähenemään... 

27. heinä, 2017

En tajua taas kuinka aika rientää pentusten kanssa. 

Pennut heräävät seiskan pintaan aamupalalle ja nyt ovat joka aamu päässeet pihalle ulkoilemaan ennen ruokaa. Päivällä syövät puolenpäivän jälkeen, kolmannen kerran kuudelta ja viimeinen eväs tarjoillaan kymmenen jälkeen. 

Ilmat on nyt tämän viikon suosineet eli pennut ovat ulkoilleet päivittäin monta kertaa. Ja sen ne ovat näköisiäkin... Pääseevät pesulle ennen luovutusta :D

Hilppa nukkuu pääsääntöisesti erillä pennuista mutta pääsee niitä leikittämään ja hoivaamaan päivisin. Se on oikein hyvä emo edelleen pennuilleen <3 Muutkin koirat osallistuvat pentujen leikittämiseen  ja jopa Jymy kissa 6kk tykkää leikkiä pentujen kanssa. Se yrittää aina iltaisin majoittautua pentusten huoneeseen, pentuhan sekin on :D 

Huomenna pentujen viimeinen madotus ennen luovutusta, viikon päästä ne alkaa jo muuttamaan omiin koteihin. Onneksi pari pentusta jää vähän pidempään ja yksi vallan kotiin <3 

19. heinä, 2017

Pikkuhiljaa alan uskoa että myös pikku Elenalle alkaa kelvata ihan kiinteä ruokakin. Sehän teki stopin syöntiinsä eikä oikein emonmaidonvastike uponnut. Sitten sain oivan maissipuuron ohjeen ja johan alko Elenalle maistumaan. Tänään pennut saivat ensimmäiset kanankaulansa ja kaikki olivat ihan innoissaan niistä :) 

Pennut syö neljästi päivässä, nyt on maisteltu kanaa, kalkkunaa, possua ja nautaa. Hillsin napuja muussaan vähän että nekin ovat sitten tuttuja kun muuttaavat omiin koteihinsa. Turkkilaista jugurttia, kananmunankeltuaisia... Pikkuhiljaa lisään noita broiskun kauloja ja ensviikolla on vuorossa possun rintarustot. 

Pentuset kuljeskelevat jo tottuneesti muiden koirien jaloissa ja yllättäen jopa Nala pentunen osaa oikein varovasti astella kun pennut on liikkeellä. Pojat Napo ja Cujo leikittää ja mummu Domino muuten huoltaa tarpeen tullen. Hilppakin alkaa olemaan jo ok, kalkkilisää syö vielä tuplana, illat on melko levottomia olleet vielä. Ostin sille kaupasta pari vauvojen alebodya kokoa 92 ja sen kanssa saa olla pentujen luona. Nyt tosin alkaa pennut tyytyä kohtaloonsa eikä niin suuri itku ole enää tissin perään. 

Viikonloppuna oli serkkutyttö käymässä perheineen ja pennut saivat taas lapsivieraita. Lapset olivat yhtä innoissaan kuin pennutkin.

Itse kärsin vielä univelasta, tässäkohtaa olis ollu se loma samaan aikaan kiva mutta toisaalta kun saadaan kuitenkin nyt hoidettua pennut koko perheen voimin niin jospa sitten sillä lomalla ehtisi oikeasti lomailemaan ja nukkumaan. 

Täytyisi noiden ilmojen lämmetä tai ainakin kuivua niin voisi sielä ulkonakin viettää aikaa...

15. heinä, 2017

Tämä ei ihan kokonaan liity Hilppaan ja Hilpan blogiin mutta Alman tuntevat ehkä käsittävät miksi kirjoitan tästä.

En ole IKINÄ nähnyt ALMAN murisevan kelleen. Alma on nyt 5v 8kk ja lauhkein eläin koskaan. Se hyväksyy kaikki, rakastaa lapsia ja rakastaa rapsutuksia. Eilen se kuitenkin vahtihaukkui Sannan ja lapset kun tulivat ennen kuin itse tulin töistä. Miia oli saanut pitää tosissaan pannasta ja pistää pihalle... 

Meidän Ekihän on ollut koko viikon reissutöissä, bernhardit kaipaavat todella paljon aina sitä kumpi milloinkin on poissa meistä "lauman johtajista" ja nyt on ollut pisin aika ehkä koskaan kun yksi on joukosta poissa. Lisäksi edellisyö oli todella ahdistava koko laumalle, kun olin lähtenyt Hilpan kanssa kohti päivystystä oli bassetit hermostuneet täysin (niillä ei ole eroahdistusta tms..) Bernhardit ei pahemmin pidä ääntä itsestään mutta uskon että myös ne on olleet oikeasti hädissään mitä tapahtuu. Alma oli samassa tilassa kuin Hilppa kun lähdin viemään sitä. Muistan vain sen kun se kävi haistelemassa Hilppaa kun se kouristeli ja komensin sen pois ehkä hieman tiukalla äänensävyllä. 

Tänään Alma onneksi oli normaali oma itsensä kun Taren perhe kävi. Mutta jäi mietityttämään mitä Alman mielessä liikkui kun toimi noin kuin toimi, ihan vasten normaalia.

 

15. heinä, 2017

Hilpan kalkkikrampin jälkeen tapahtuneen pika tissivieroituksen jälkeen ei huolettanut enää kuin meidän pikku Elena. Se oli ainoa joka ei oikein yhtään suostunut syömään muuta kuin tissimaitoa. Korvikkeen mukana tulleen tuttipullon se hylkäsi samointein, ruiskulla sai Miia eilen aamuna siihen hieman mutta oli se aikamoista kun itse ainakin pelkäsin että ruuttaan liikaa ja tyyppi sitten tukehtuu siihen maitoonsa.

No, kävin sitten töistä tullessani Oscarin broilerinjauhista. Se on todella pehmeäksi jauhettua. Sekoitin Elenan annokseen teelusikallisen sitä ja 40ml reilun kädenlämpöistä korviketta. Ja Elenalle kelpasi se <3 Kupista se ei suostunut syömään, syötin sen sitten desimitasta sormin. Tässäkohtaa on ihan sama kuinka se syö, kunhan syö <3

Hilpan emäntä Sanna kävi pikkuemäntien Iitun ja Oonan kanssa katsomassa Hilppaa ja Hilppa oli taas onnensa kukkuloilla. Ja niin oli Sannakin, olihan sen koira käynyt lähellä kuoleman portteja. On jotenkin niin ihana omata noin ihania kasvatin omistajia jotka kannustaa siinäkin hetkellä kun on menettää oman rakkaan koiransa. En halua tietää kuinka paljon syyttäisin itseäni jos Hilppa olisi kuollut.

Viime yö oli todella hankala Hilpalle ja samalla itselleni. Sydäntä raastoi katsoa ja kuunnella kuin se halusi pentujen luokse. Sen tissit olivat kuumat ja ihan täynnä maitoa... Helpotin sen oloa viileällä kostealla pyyhkeellä. Saatiin ehkä pari tuntia nukuttua... Puoli seiska pennuilla oli selkeästi nälkä ja lämmitin vesihauteessa niille sitä broilerinjauhista, kermaviiliä ja maitovastiketta. Kupit tyhjeni hienosti ja Elenan kanssa syötiin taas desin mitasta. 

Unettoman yön jälkeen oli luovuus huipussaan ja askartelin Hilpalle tissiliivit :D Nyt se voi olla pentujen luona ilman että pennut pääsee imulle. Se kävi heti sanomassa hei lapsilleen ja siivosi kakat. Se on ihan huippu äiti <3

Miia käytti bernhardeja lukuunottamatta kaikki kävelyllä ja mulle jäi vain pentujen evästys ja pentujen nukkuessa trimmasin karvakoira Freddien. Tosin taisin jäädä silti vähän "velkaa" kun Miia kuitenkin hoiti eilisen ja kitki siinä samalla mun perennapenkkini. On hienoa omata ystäviä jotka auttavat siitäkin huolimatta että ovat huomanneet että meillä joutuu valvomaan :D

Itse olen nyt nukkunut kahteen vuorokauteen noin neljä tuntia ja pikkasen saattaa näkyä kirjoituksessakin. VÄSYTTÄÄ! Mutta Hilppa ja pennut sekä muu lauma voi hyvin ja se on tärkeintä. 

Taren perhe kävi myös katsomassa vauvaansa aamupäivällä. Tare nukahti isäntänsä kainaloon <3 Ei poika vielä arvaa kuinka hieno metsästyskaveri sillä onkaan mukana tulevaisuudessa, ja sen metsäosuuden lisäksi sillä on juurikin se emäntä joka lalluttaa sen "pilalle" plus tämän kaksikon jälkikasvu joka varmasti osallistuu Taren elämään hyvinkin paljon <3