15. heinä, 2017

Elena syö !!

Hilpan kalkkikrampin jälkeen tapahtuneen pika tissivieroituksen jälkeen ei huolettanut enää kuin meidän pikku Elena. Se oli ainoa joka ei oikein yhtään suostunut syömään muuta kuin tissimaitoa. Korvikkeen mukana tulleen tuttipullon se hylkäsi samointein, ruiskulla sai Miia eilen aamuna siihen hieman mutta oli se aikamoista kun itse ainakin pelkäsin että ruuttaan liikaa ja tyyppi sitten tukehtuu siihen maitoonsa.

No, kävin sitten töistä tullessani Oscarin broilerinjauhista. Se on todella pehmeäksi jauhettua. Sekoitin Elenan annokseen teelusikallisen sitä ja 40ml reilun kädenlämpöistä korviketta. Ja Elenalle kelpasi se <3 Kupista se ei suostunut syömään, syötin sen sitten desimitasta sormin. Tässäkohtaa on ihan sama kuinka se syö, kunhan syö <3

Hilpan emäntä Sanna kävi pikkuemäntien Iitun ja Oonan kanssa katsomassa Hilppaa ja Hilppa oli taas onnensa kukkuloilla. Ja niin oli Sannakin, olihan sen koira käynyt lähellä kuoleman portteja. On jotenkin niin ihana omata noin ihania kasvatin omistajia jotka kannustaa siinäkin hetkellä kun on menettää oman rakkaan koiransa. En halua tietää kuinka paljon syyttäisin itseäni jos Hilppa olisi kuollut.

Viime yö oli todella hankala Hilpalle ja samalla itselleni. Sydäntä raastoi katsoa ja kuunnella kuin se halusi pentujen luokse. Sen tissit olivat kuumat ja ihan täynnä maitoa... Helpotin sen oloa viileällä kostealla pyyhkeellä. Saatiin ehkä pari tuntia nukuttua... Puoli seiska pennuilla oli selkeästi nälkä ja lämmitin vesihauteessa niille sitä broilerinjauhista, kermaviiliä ja maitovastiketta. Kupit tyhjeni hienosti ja Elenan kanssa syötiin taas desin mitasta. 

Unettoman yön jälkeen oli luovuus huipussaan ja askartelin Hilpalle tissiliivit :D Nyt se voi olla pentujen luona ilman että pennut pääsee imulle. Se kävi heti sanomassa hei lapsilleen ja siivosi kakat. Se on ihan huippu äiti <3

Miia käytti bernhardeja lukuunottamatta kaikki kävelyllä ja mulle jäi vain pentujen evästys ja pentujen nukkuessa trimmasin karvakoira Freddien. Tosin taisin jäädä silti vähän "velkaa" kun Miia kuitenkin hoiti eilisen ja kitki siinä samalla mun perennapenkkini. On hienoa omata ystäviä jotka auttavat siitäkin huolimatta että ovat huomanneet että meillä joutuu valvomaan :D

Itse olen nyt nukkunut kahteen vuorokauteen noin neljä tuntia ja pikkasen saattaa näkyä kirjoituksessakin. VÄSYTTÄÄ! Mutta Hilppa ja pennut sekä muu lauma voi hyvin ja se on tärkeintä. 

Taren perhe kävi myös katsomassa vauvaansa aamupäivällä. Tare nukahti isäntänsä kainaloon <3 Ei poika vielä arvaa kuinka hieno metsästyskaveri sillä onkaan mukana tulevaisuudessa, ja sen metsäosuuden lisäksi sillä on juurikin se emäntä joka lalluttaa sen "pilalle" plus tämän kaksikon jälkikasvu joka varmasti osallistuu Taren elämään hyvinkin paljon <3