Hilpan pentublogi

14. heinä, 2017

Eilen oli ihan normaali päivä...

Miia oli tullut aamusta pentuja ja Hilppaa kaitsemaan ja oli käyneet ihan metsälenkilläkin. Emmi tuli tuomaan Carmaa hoitolaiseksi ja samalla sitten vietimme illan jutellen ja pentuja ihmetellen. Muut suostuu syömään lihaa ja kermaviiliä paitsi Elena...  Kaikki oli vielä klo 22 ihan hyvin kun Miia käytti Hilpan iltakävelyllä korttelin ympäri.

Mentiin nukkumaan varmaan ennen yhtätoista. Heräsin ekakerran puolen yön jälkeen päästämään Hilppaa ulos kun se vinkui. Laskin sen pihalle ja kuikuilin mitä tekee, niin pimeää että en ihan hahmottanut kävikö kakalla vai pissalla mutta tuli sitten ihan normaalisti sisälle. Takas pentuhuoneeseen ja aattelin että sillä oli silkka kakkahätä. Kun sitten heräsin uudelleen vingahteluun varttia vaille kolme, olikin jo kiire. Tajusin heti huoneen oven avattuani että nyt ei ole kaikki kunnossa. Hilppa käveli huojuen ulos ja läähätti, lämpö oli 39,4  Soitin samointein Hattulan Evidensian päivystykseen että me lähdetään NYT. Puhelun aikana Hilppa läähätti yhä vaan enemmän eikä tasapaino pitänyt enää yhtään. Lisäksi hankasi kuonoaan lattiaan, sohvaan yms.

Herätin Miia, kannoin kouristelevan Hilpan autoon ja lähdettiin kohti Hattulaa. Olen ennenkin ajanut melko kovaa Hämeenlinnaan, niin koiran, kissan kuin lapsenkin vuoksi mutta nyt tuntui siltä että kohta ei ole enää kiire... Hilpan silmissä oli sellainen tuskainen ilme jonka kuvittelisi olevan jollain kuolevalla eläimellä. Koska alla oli vain mun pieni punainen Clioni, ei päästy ihan lentokonevauhtia motarillakaan vaikka nopeusrajoitukset kyllä oli vaan koristeena. Piti aatella myös sitä että jos osuu pieneenkään eläimeen kovalla vauhdilla niin se omakin kiire loppuu aika pian.

Oltiin Evidensiassa hieman ennen puolta neljää, laskin Hilpan vastaanoton lattialle johon se jäi kyljelleen, nopeasti huohottaen ja valkoinen lima suusta vaahdoten. Tietojen otto tuntui ihan turhalle, olin ihan varma että Hilppa kuolee siihen eläinlääkärin lattialle viimeistään kun autoon ei vielä jäänyt. Aika siinäkin tuntui pysähtyneen, kaikki tapahtui kuin hidastetussa elokuvassa kun tuijotin kelloa ja yritin tajuta että kokoajan joku tekee jotain. Eläinlääkärin saapuminenkin tuntui kestävän tunnin vaikka todellisuudessa sekin kesti vain muutaman minuutin kun olimme vastaanottohuoneessa.

Eläinlääkäri tuli, kuunteli sykkeen, mittasi lämmön (40,2), ja pikaultrasi kohdun. Totesi ettei jäädä odottamaan mahdollisia verikokeen tuloksiia vaan laitetaan heti tippaan, kalkkia suoneen. Menin odottamaan odotushuoneeseen huonoja uutisia. Klo 04.00 eläinlääkäri asteli Hilpan kanssa odotushuoneeseen, Hilppa tuli omin jaloin häntä vähän heilui <3 Hieman se vielä hankasi kuonoaan mattoon ja lääkäri sanoi että pistetään toinen satsi vähänajan kuluttua. Ihan viime hetkellä oltiin menty, jos oltais jääty yhtään kuppaamaan tai jotain olisi matkalla sattunut ja viivyttänyt meidän menoa, ei meillä olisi enää Hilppaa...

Toisen satsin jälkeen se jo juoksi huoneesta mun luokse ja häntä heilui jo ihan reippaasti, se oli taas oma itsensä <3 Pennut vieroitetaan NYT ja maidon tulo lakkautetaan lääkkeellä... Hilppa saa käydä hoitamassa muttei imettää enää lapsiaan :( Muiden kanssa tuskin tulee ongelmaa mutta meidän pikkuinen Elena, se tykkää kovasti maidosta eikä niinkään lihasta.. Ostin siis korviketta.

Oltiin takas kotona viiden jälkeen, Hilpalla oli jo nälkä. Miia oli käynyt siivoamassa oksennukset pihalta, ripulit pentuhuoneesta joita en ehtinyt kyllä hädissäni edes huomaamaan.

Miian kanssa nukuttiin vielä tunti ja sitten alettiin miettimään pentujen ruokintaa uudessa valossa, neljästi päivässä ja Elena pitäisi saada juomaan maitoa jotenkin... Hilppa voi luojan kiitos nyt hyvin, on kuin ei olisi ollutkaan viimeisellä matkallaan.

Lähdin töihin, pieni huoli sydämessä mutta Miia on onneksi hoitamassa koko laumaa <3

12. heinä, 2017

Tämä blogikirjoitus on omistettu Hilpan omalle perheelle <3

Siitä tiineyden loppuvaiheessa huonosti syövästä tytöstä on kehittynyt varsin hyvällä ruokahalulla varustettu emo. Se ei todellakaan koskenut mihinkään kermaviiliin, raejuustoon jne eikä ole koskaan niistä pitänyt. Tänäpäivänä se syö ihan mitä vaan ja ihan kuinka paljon vain. Eikä näy kyllä missään että se oikeesti syö melkein 1,5kg päivässä. Hilppa vahtii ainoastaan luunsa pennuilta eli se myös syö ne muualla kuin pentulassa. Jahka nyt ensiviikolla pennuille annetaan ekat kanankaulat järsittäväksi, täytyy kyllä Hilppa laittaa vaikka pihalle, ei jäis pentusille montaa hetkeä järsittävää kun niiden emo imurois kaikki niiden kuonojen edestä :D Tänään se veti ihan huomaamatta pentujen jauhelihat MUN silmien alla... Sitten kävi imettämään pentuja ihan kuin sanoen "joojoo, söin ne lihat mut annan kyl maitoo..." Ja sehän kyllä antaa, vahvaa maitoa.

Hilppa lähtee mielellään kävelylle ja jotenkin siitä saa sellaisen vaikutelman että se jo odottaa elokuuta ja sitä hetkeä kun sen isäntä Teemu lähtee aamuvarhaisella metsään ja päästää Hilpan vapaaksi... Voin kuvitella kuinka se sinkoaa samointein etsimään jänistä, nenä tekee työtään ja se häntä! Siitä itsekin tiedän missä on tuoreet jäniksen jäljet, Domino on samanlainen, hännästä sen näkee ensin. <3 

Hilppa saa lihojen, luiden ja puuron lisäksi nyt Nutrolinin pentuöljyä, probalansin PECT maitohappojauhetta (en tiedä johtuuko siitä vai mistä ettei sitä närästä enää yhtään vaikka syö kuin heppa..) Kananmunankuori jauhetta, merilevää, E ja B vitskutippoja vähän vaihtelevina päivinä. Ja se SYÖ kermaviilit, raejuustot, viilit ja kaiken :D 

Hyvä emo joka hoitaa lapsensa huolellisesti mutta osaa nauttia omasta ajastaankin jo. Eniten se nauttii juurikin siitä että mennään metsään tai ihan vaan lenkille. Saunaankin se pääsee ja tuleekin ihan joka kerta. Saunakoira isolla ässällä! 

Hilppa on sellainen kuin bretagnen kuuluukin olla, sammuu sisällä (paitti ruoka-aikaan) ja todellakin syttyy siellä ulkona. Hilppa on hyväksynyt kaikki tulevat pennun omistajat, se on hyvä se, en voisi luovuttaa yhtään pentua ilman emon hyväksyntää.

 Ainoa pikku miinus Hilpassa on sama kuin sen emossa... Siivoan ihan jokapäivä kissanhiekkalaatikot. Ja AINA ne löytää sieltä herkkuja... Ja voisin väittää että nyt Hilppa söisi kissankakkaa vaikka emänsä Dominon puolesta. 

 

12. heinä, 2017

Mistähän sitä alkais kun on niin paljon kaikkea mistä kertoa kun pitää muutaman päivän päivitystaukoa, tosin ihan vain siksi ettei vuorokaudessa riitä tunnit. 

Aina se loma ei onnistu pentujen kanssa samaan aikaan vaikka olis tosi kätevää olla lomalla samaan aikaan...

No, perjantaina kävi yksi perhe katsomassa pentusia ja kyllähän niissä jo onkin katseltavaa ja ihmeteltävää. Edelleen yksi parhaista asioista on juurikin se kun näkee ihmisten olevan yhtä innoissaan ipanoista kuin itsekin. Ja ei ainakaan keskustelun aiheet lopu <3 

Lauantaina oli lämmin päivä ja pennut pääsivät ulos. Ei me kauaa oltu mutta oltiin kuitenkin ihmettelemässä. Vielä oli maailma kovin suuri pienten bassettilasten mielestä. 

Sunnuntainakin päästiin hetkeksi ulos ja pennut saivat jälleen vieraita :) Lempparikin sieltä tais löytyä <3 Vielä tosin ei tiedä kuka tytöistä muuttaa mihinkin kun täytyy vähän katsoa miten luonteet vielä kehittyy.

Maanantaina koitti arki ja totesin heti että on niin paljon helpompaa kun tätä koko laumaa pyörittää kaksi eikä yksi aikuista. Mies kun lähti koko viikoksi reissutöihin, jouduin vähän järjestelemään taas. Äiti pelasti ti päivän kun tuli jo ma iltana lauman hoitajaksi että itse voin lähteä klo 06.30 töihin..

Emmi kävi Peetun kanssa kylässä ma iltana ja Elena tykästyi kovasti Peetuun ja toisinpäin. Harmi ettei Emmillä ollut nyt resursseja ottaa pentusta, Elena olis varmaan mielellään muuttanut heidän luokseen.

Tänään keskiviikkona jouduinkin jo pitämään vähän pidennetyn ruokaTUNNIN kun kävin käyttämässä Hilpan (ja muutkin) pissillä ja antamassa pentusille evästä (myös Hilpalle) Nuo omat lapset on jo niin isoja että niillä on omat menonsa ja työnsä niin ei voi enää orjuuttaa niitäkään :D

Pennut on nyt saaneet sen kolme kertaa päivässä broiskun jauhista kermaviilillä tai turkkilaisella jugurtilla höystettynä. Nautaa ja possuakin on vähän maisteltu... Elena ei ole kovin kiinnostunut vielä kiinteästä, sen mielestä maito on parempaa. Ei sen vielä ole kiire, ei näillä kellään ole, maitobaari on melko kovassa käytössä ja maitoa todellakin tulee.

Tänään Eka-Vekara tapasi tulevan perheensä! Se muuttaa Helsinkiin ja sen kutsumanimeksi on kaavailtu Kessua :D Sopii varmaan meidän suurelle pojalle hienosti! Eka on poika joka todella rakastaa niin maitoa kuin kiinteääkin! Todellinen kulinaristi. Pennut näyttivät touhukkaan puolensakin hetkeksi ja on kiva nähdä että pennut hakeutuvat mielellään ihmisten luokse.

Maanantaina sanottiin pentulaatikolle taas moikat ja pennut sai koko huoneen käyttöönsä, siitä ne tuskin on pahoillaan.

 

Nyt meen punnaamaan ja kuvaamaan katraan, huomenna Miia tulee hoitamaan laumaa ja toimii kenneltyttönä sitten perjantaille asti. Ens viikko on onneksi hoidossa kun mies on koko viikon käytettävissä "kennelpoikana" <3 

 

 

 

6. heinä, 2017

Pienen ihmettelyn jälkeen tahtoivat lisää :D Ihan kamalan paljoa eivät saaneet, pikkurillinpään kokoisella annoksella lähdettiin. Huomenna maistellaan lisää. Ostin kaupasta ihan ihmisille tarkoitettua paistijauhelihaa (nauta) siinä ei ole rustoja tai muuta ihmeellistä, ainakaan pitäisi olla. 

Askartelin pentuhuoneeseen lattiasuojan. Laminaatti ei ole ihan paras mahdollinen kun ne pissat on enemmän sääntö kuin poikkeus. Aika näppärästi jo hakeutuuvat pois nukkumapaikalta ja paperille osutaan. Tosin myös aika usein se pissa tulee heti kun herää eli just tasan siihen ku herätään. Onneksi on pyykkikone :D 

Varmaan ensiviikolla heivataan taas pentuloota pois ja pennut saa vallata koko huoneen. On ne nytkin jo vähän oleskelleet lootan ulkopuolella ja varsinkin Elena on oikein touhukas tutkimaan kaikkea. Huomenna pennut saa taas vieraita niin toivotaan että osuuvat puuha-aikaan paikalle nimittäin nyt ne todellakin puuhailee. Ei edelleenkään kauaa kerrallaan mutta lelutkin jo kiinnostaa. 

5. heinä, 2017

Tänäänkin on ulkona ollu vain plus 13 ja vettä sataa... Pennut palelee jopa sisällä, täytyykö muka kesken kesää järkätä pentulaan lisälämmitin... Eikä siinä mutta olis tosi kiva kun pääsisivät ulkoilemaan. Märkään ja koleaan ulos ei oikeen houkuta pentuja laittaa... 

Huomenna käyn ostamassa paistijauhista ja pentuset saa maistaa ekakerran oikeeta ruokaa. 

Päivitin pennuista kuvat mutta ovat jotenkin killissä, täytyy huomenna isolla koneella kääntää ne oikein päin. Känny ei siihen kykene.