18. touko, 2013

Pentujen nuuskuttelua, 6vrk

Vaikka nuo pentuset onkin aika "tylsiä" vielä kun ei niissä ole tavallaan mitään puuhaa Dominon hoitaessa ne totaalisesti itse, voisin istua tuntikaupalla vain katselemassa niitä. Jotenkin tuntuu niin uskomattomalta että tuollaisesta sokeasta ja kuurosta karvamarsusta kasvaa muutamassa viikossa jokapaikkaan ehtivä koiranpentu.

Koiranpennun tuoksu on omasta mielestäni yksi parhaista tuoksuista, onneksi tuoksu ei häviä niistä vähään aikaan. Voin nuuskutella rauhassa niinpaljon kuin haluan. Silitellä pikkuisia nahkamassuja ja silkkisiä korvantauksia.

Kasvattajana olemisen parhaita hetkiä minun mielestäni. Ja yksi suurimmista syistä miksi en halua että yksikään pentu häviää kokonaan niin etten kuule siitä enää koskaan. Onneksi suurin osa kasvattieni omistajista on sen ymmärtänyt. Koira jonka on nähnyt syntyvän ja hoitanut niin hyvin kun on pystynyt emon apuna, ei koskaan lakkaa olemasta tärkeä.